perjantai 12. toukokuuta 2017

Voitolla-hankkeen lukuvuosi

Syyslukukaudella 2016 käynnistyi Savonlinnan lyseon lukiossa uusi hanke nimeltä Voit(olla) paras oppija! Jatkossa sitä kutsutaan nimellä Voitolla-hanke.

Hanke koostuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäinen on nykyisen kirjastotilan muuttaminen monikäyttötilaksi, joka on myös opiskelijakunnan hallituksen käytössä. Kirjat siirretään pääosin nykyiseen opiskelijakunnan huoneeseen. Uudistukset ulottuvat myös Bulevardille eli käytävään kirjaston vieressä sekä sisäpihalle, joka on tarkoitus saada oleskelukäyttöön. Lukuvuoden aikana saadaan valmiiksi tilojen suunnittelu ja välttämättömät muutostyöt, jotta varsinainen sisustaminen voi tapahtua seuraavan lukuvuoden alussa.

Suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana niin opettajia kuin opiskelijoitakin. Kaikki opiskelijat ovat saaneet tehdä ehdotuksia ja opiskelijakunnan hallituksen kanssa on keskusteltu mm. siitä, millaista tilaa hallitus tarvitsee kokouksiinsa. Lisäksi yhteistyötä on tehty SAMI:n ja Iskun kanssa. Kaksi Samin opiskelijaa on tehnyt ehdotuksensa tilan sisustamisesta, mutta kumpaakaan ei tulla toteuttamaan sellaisenaan. Iskun edustaja tekee oman ehdotuksensa toukokuun aikana.

Touko-kesäkuun aikana pyritään siirtämään kirjat ja kirjahyllyt sekä tekemään todennäköisesti tarvittavat maalaustyöt. Varsinaisia rakenteellisia muutostöitä ei tässä vaiheessa tehdä, mutta tulevaisuudessa avataan uusi uloskäynti Bulevardilta sisäpihalle kirjaston oven kohdalle. Toistaiseksi siis puhutaan kirjastosta, vaikka jatkossa tila tarvinneetoisen, kuvaavamman nimen!

Hankkeen toinen osa liittyy pelien ja pelillistämisen käyttöön opetuksessa ja opiskelussa. Tämä osa hanketta käynnistyy varsinaisesti seuraavan lukuvuoden aikana, mutta jo kuluneena keväänä muutamat opettajat ovat osallistuneet aiheeseen liittyvään Aluehallintoviraston järjestämään koulutukseen. Kouluttajana on toiminut valtakunnallisesti tunnettu pelillisyyden kehittäjä Mauri Laakso.

tiistai 2. toukokuuta 2017

Älylataamo-kyselyjen tuloksia

Älylataamo-hankkeessa kalustettiin perinteinen luokkatila uudelleen monenlaisiin käyttötarkoituksiin sopivaksi viihtyisäksi opiskelu- ja oleskelutilaksi.Tila on varttavissa oppituntikäyttöön joko yksittäisille oppitunneille tai koko kurssin kaikille tunneille. Kun Älylataamossa ei ole opetusta tai esimerkiksi opettajainkokouksia, se on opiskelijoiden käytettävissä sekä opiskeluun että vapaa-ajan toimintoihin.

Älylataamon yhteydessä on aulatila, jota kutsutaan Älyeteisksi ja joka myös kalustettiin oleskeluun ja itsenäiseen tai ryhmätyöskentelyyn sopivaksi. 

Hankkeella tavoiteltiin seuraavia konkreettisia tuloksia:

- Kehitämme uusia tapoja oppia ja opettaa. Yhdessä toimiminen, toiminnallisuus, itseohjautuvuus ja yksilöllisyys painottuvat.
- Jokaisessa oppiaineessa käytetään tilaa ja pyritään löytämään opetukseen uudenlaista näkökulmaa.
- Tilan muunneltavuus helpottaa opetuksen eriyttämistä.
- Opiskelijat kokevat opiskelun mielekkääksi ja he ovat motivoituneempia.
- Viihtyvyys työssä lisääntyy niin opettajilla kuin opiskelijoillakin.

Hankkeen toteutumista oli tarkoitus arvioida seuraavalla tavalla:

Jokainen tilaa käyttävä opettaja seuraa, miten asetetut tavoitteet saavutetaan käytännön työssä.

Saadut kokemukset kootaan ja käydään läpi opettajakunnan kesken. Tilaa käyttäneille opettajille
tehdään kysely kokemuksista tilan käytöstä ja miten se on muuttanut pedagogiikkaa.
Opiskelijoilta kysytään esimerkiksi kyselyn muodossa kokemuksia tilasta ja sen käytöstä.
Toimintaa kehitetään saadun palautteen pohjalta.

Hankkeen arvioinnista saadut tulokset:

Opettajien pedagogisissa työpajoissa on pohdittu kokemuksia tilan käytöstä ja ideoitu sen käyttömahdollisuuksia eri oppiaineissa. Tila on koettu monipuoliseksi opiskeluympäristöksi, joka antaa uusia mahdollisuuksia opiskelun järjestämiseen.


Hankkeen loppuvaiheessa järjestettiin kyselyt sekä opettajille että opiskelijoille. 

Opiskelijakyselyn tulosten yhteenvetoa:

Kyselyyn vastasi 190 opiskelijaa koulun n. 230:stä kahden ensimmäisen vuosikurssin opiskelijasta. Lähes kaikki (96 %) olivat olleet oppitunneilla Älylataamossa ja 70 % oli viettänyt siellä aikaa oppituntien ulkopuolella. Kyselyn tuloksia voidaan siis pitää varsin kattavina.

Opiskelijoiden kokemusten mukaan oppitunneilla oli tehty kaikkea sitä, mitä lukio-opiskeluun yleensä kuuluu. Eniten mainintoja oli kohdissa "opettajan luennointi" ja "ryhmätyöt". Suosittuja olivat olleet myös omatahtinen opiskelu ja kirjallisten tehtävien tekeminen. Lisäkysymyksessä opiskelijat olivat maininneet tunneilla käyneen vierailijoita.
Huomattava enemmistö arvioi Älylataamon hyväksi opiskelupaikaksi. 64 %:n mielestä siellä on miellyttävämpää opiskella kuin tavallisessa luokassa. 36 % arvioi opiskelumotivaationsa parantuneen uudessa tilassa, ja 22 % arvioi oppivansa Älylataamossa paremmin kuin muualla. Motivaation tai oppimisen heikkenemistä oli kokenut 4-7 % opiskelijoista. Loput arvioivat Älylataamon yhtä hyväksi oppimispaikaksi kuin muutkin luokat.

Kouluviihtyvyyden lisääjänä Älylataamo oli vieläkin selkeämmin opiskelijoiden suosiossa: 74 % arvioi sen parantavan viihtyvyyttä. Viihtyisyyden ja motivaation paranemisen yhteys näkyy avokysymysten vastauksissa. Monien opiskelijoiden mielestä Älylataamo on mukava paikka, koska siellä on pehmeät istuimet ja rento tunnelma, joka edistää oppimista. "Työskentely on rennompaa ja sitä kautta asiat jää helpommin mieleen, kun on viihtyisä ympäristö, jossa opiskellaan", eräs opiskelija kiteyttää.

Oppituntien ulkopuolella opiskelijat viettävät Älylataamossa päämäärätöntä vapaa-aikaa ("chillataan", "hengataan kavereiden kanssa") ja pelaavat, mutta myös tekevät läksyjä ja opiskelevat kokeita varten. Opiskelijat toivovat hyvin yksimielisesti kouluun lisää Älylataamon tapaisia tiloja (89 %).

Yleisesti voidaan todeta, että opiskelijat ovat ottaneet Älylataamon hyvin omakseen sekä opiskelu- että vapaa-ajan käyttöön ja kokevat oppivansa ja viihtyvänsä siellä hyvin.

Opettajakyselyn tulosten yhteenvetoa:

Kyselyyn vastasi 18 Savonlinnan lyseon lukiolla päätoimisesti työskentelevästä noin 25 opettajasta. Heistä seitsemän eli 40 % oli osallistunut Älylataamon suunnitteluun ja rakentamiseen ja kuusi eli 33 % oli pitänyt siellä oppitunteja. Se, että opettajien palaverit ja opettajainkokoukset pidetään nykyisin Älylataamossa, näkyi yksimielisinä vastauksina kysymyksessä "Missä muissa tilanteissa olet ollut Älylataamossa?". Niiden lisäksi oli mainittu koulutustilanteet, palaverit opiskelijoiden kanssa ja infotilaisuudet tuleville opiskelijoille. Vastauksiin voi vaikuttaa jonkin verran se, että hankkeen kuluessa opettajakunnassa on tapahtunut varsin paljon muutoksia mm. eläkkeelle siirtymisten takia, joten vastaajista osa ei ole ollut lyseolla vielä esimerkiksi Älylataamon suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa.

Kun kysyttiin Älylataamon miellyttävyyttä työskentely-ympäristönä, puolet vastaajista ilmaisi jonkin kannan. Kolmen mielestä se on miellyttävämpi, viiden mielestä yhtä miellyttävä ja yhden mielestä vähemmän miellyttävä kuin tavallinen luokka. Kolme kuudesta Älylataamossa opettaneesta opettajasta oli toteuttanut pedagogisen muutoksen siten, että opiskelijoiden oma työskentely ja itsenäisyys olivat lisääntyneet. 

Opettajan omaa motivaatiota kysyttiin avokysymyksellä, ja kun jätetään pois "ei ole kokemusta" -vastaukset, kommentteja voidaan pitää ainakin varovaisen myönteisinä. "Opiskelijat pitävät tilasta paljon ja ovat motivoituneita käyttämään sitä, joten onhan se mukavaa kun oppilaat tekevät töitä innostuneemmin", sanoo eräs vastaaja. Kahdeksan opettajaa oli arvioinut opiskelijoiden motivaatiota Älylataamossa, ja heistä viiden mielestä se oli parantunut ja kolmen mielestä pysynyt ennallaan.
Kouluviihtyvyyttä Älylataamo oli lisännyt 13 opettajan mielestä (72%) ja 14 opettajaa (78 %) toivoisi koulussa olevan enemmän Älylataamon kaltaisia tiloja.

Yleisesti voidaan sanoa, että osalla opettajista on vielä varsin vähän kokemuksia Älylataamosta erityisesti opetuskäytössä, mutta siellä opettaneiden kokemukset ovat varsin positiivisia.

Tavoitteiden ja tulosten vertailua:

Tila, kalusteet ja laitteet:
Älylataamon suunnitteluvaiheessa painotettiin muuntojoustavuutta, kuten mahdollisuutta jakaa tila kolmeen osaan ja käyttää Älyeteistä lisätilana sekä käyttää kussakin tilassa omaa näyttöä. Käytännössä tilanjakajia ei käytetä usein, vaikka opetusryhmät jakaantuvat usein pienempiin ryhmiin. Syynä saattaa olla, että opiskelijat ovat tottuneet työskentelemään ryhmissä tavallisessa luokassa eivätkä koe tarvitsevansa erillisiä tiloja.

Siirrettävät näytöt eivät ole niin helposti siirrettäviä kuin oletus oli, eikä langaton peilaus eri laitteilta ole niin sujuvaa kuin toivoisi, joten suurelle näytölle on vakiintunut paikka luokan nurkassa ja pienemmät näytöt ovat vajaakäytöllä. Vanhasta varustuksesta luokkaan jätetty datatykki ja valkokangas ovat osoittautuneet ainakin toistaiseksi tarpeettomiksi. Kaikilla opiskelijoilla on omat laitteet, mikä vähentää tarvetta heijastaa näytöille eri asioita.

Luokan kalusteet vaihtavat jatkuvasti paikkaa. Suurimpia patjoja ei siirrellä usein, sillä ne ovat painavia, mutta pienemmät kuutiot, tuolit ja pöydät siirtyvät tarpeen mukaan. Opiskelijoiden suosituimpia paikkoja ovat istuma- ja makailupaikat patjoilla. Seisomakorkuiset pöydät eivät toistaiseksi ole olleet kovin suosittuja työskentelypisteitä.

Älyeteisen puoli on luokan tavoin varsin aktiivisessa opiskelu- ja lepäilykäytössä. Sen haasteeksi koetaan viileys ja kolkkous. Tilasta avautuu hieno järvinäköala, sillä päätyseinä on lähes kokonaan lasia, mutta ainoa lämpöpatteri on ikkunan alla. Lämpötilalle ei siis ole helppo tehdä mitään, mutta viihtyisyyttä on pyritty parantamaan mm. viherkasveilla, valaisimilla ja taideteoksilla. 

Tilan käyttö ja pedagogiikka:
Hankkeen konkreettisiksi tavoitteiksi listatuista ovat parhaiten toteutuneet opiskelumotivaation ja viihtyvyyden paraneminen. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa mainitut säädettävät pöydät ja tuolit jäivät lopulta hankinnoista pois, mutta on osoittautunut, että tila on tällaisenaankin muunneltava ja mahdollistaa toiminnallisempia ja yksilöllisempiä pedagogisia ratkaisuja.
Älyeteinen (Kuva: Titta Välimaa)

Haasteita:
Tila tulee olemaan aktiivisessa käytössä hankkeen päättymisen jälkeen ja siitä saatuja kokemuksia käytetään apuna, kun muualla koulussa tehdään muutostöitä. Älylataamossa kiinnitetään huomiota vajaakäytöllä olevien laitteiden ja kalusteiden parempaan käyttöön ja luokan sekä eteisen viihtyisyydden lisäämiseen entisestään. Suurimpana haasteena kuitenkin on, että yhä useampi opettaja ottaisi oppituntikäyttöön opiskelijoiden viihtyisäksi ja motivoivaksi kokeman tilan ja etsisi pedagogisia ratkaisuja, joissa näkyvät hankkeen tavoitteissa mainitut yhdessä toimiminen, toiminnallisuus, itseohjautuvuus ja yksilöllisyys.

Älylataamo-prosessin yhteenveto

Hanke aloitettiin syksyllä 2014. Ensimmäinen tehtävä oli päättää, mihin koulun luokkatiloista uusi ympäristö sijoitetaan. Luokka valitiin lopulta siksi, että sen yhteydessä on eteistila, joka myös voitiin kalustaa uudelleen ja siten laajentaa uutta oppimisympäristöä luokan ulkopuolelle. Eteinen oli aikaisemmin vain läpikulkukäytössä ja naulakkotilana, ja siellä sijaitsi opiskelijoille varattuja säilytyslokeroita.
Syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana suunniteltiin muutostyöt luokkaan ja eteistilaan. Koulun kaikilta opiskelijoilta pyydettiin ideoita ja toiveita. Heille annettiin luokan ja eteisen pohjapiirros ja tehtävänanto: Jos luokasta viedään pois nykyiset kalusteet, mitä haluaisit tilalle, jos saisit toivoa mitä vain? Opiskelijoiden ideoita voi tarkastella tästä linkistä: http://bit.ly/ideoita. Vastaava kysymys esitettiin opettajille, ja aiheesta kiinnostuneet opettajat kokoontuivat tyhjennettyyn luokkaan ideoimaan sen uutta käyttöä.
Ideoita hankittiin myös vierailemalla muissa lukioissa ja Itä-suomen yliopiston opetusteknologian testiympäristössä. Vierailuihin osallistuivat vapaaehtoiset aiheesta kiinnostuneet opettajat. Jyväskylän iLO-päivillä pidetyistä esityksistä ja JAMK:lla toteutetuista tilaratkaisuista saatiin myös hyviä ajatuksia. Ajattelua käytiin avartamassa BETT-messuilla Lontoossa. Kolme eri opettajaa on osallistunut Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämisen hankepäiviin Helsingissä, Oulussa ja Jyväskylässä.
Opiskelijoiden ja opettajien toiveiden sekä vierailujen perusteella syntyneiden ideoiden pohjalta opettajaryhmä ryhtyi suunntelemaan sisustusta keväällä 2015. Savonlinnan kaupungin kalustetoimittajalta Iskulta pyydettiin tarjous, mutta lopulta tilattiin vain osa tarjoukseen kuuluneista kalusteista, koska käytettävissä oleva rahasumma oli rajoitettu ja lisäksi haluttiin sohvien asemesta toisenlainen ratkaisu eli siirrettävät patjat.
Luokkaan päätettiin hankkia kokoontaitettavia pöytiä, korkeita pöytiä seisaaltaan työskentelyä varten sekä pinottavia selkänojallisia tuoleja sekä eri kokoisia päällystettyjä vaahtomuovipatjoja ja -kuutioita. Viihtyisyyttä lisäämään valittiin tekstiilinen lattianpäällyste, irtotyynyjä ja huopia sekä eteiseen irtomatto. Luokkatilan jakamiseksi kolmeen ryhmätyötilaan päätettiin hankkia ohuet verhot, jotka ulottuvat lattiaan asti. Eteiseen sijoitettiin käytettyjä kalusteita. Värimaailmaksi valittiin koulun logossa esiintyvät valkoinen, sininen ja vihreä, mutta piristykseksi verhokankaassa ja irtomatossa on mm. oransseja ja punaisia sävyjä.
Esitysteknologiaksi hankittiin yksi iso ja kaksi pienempää siirettävää näyttöä. Luokan kaksi seinää päätettiin maalata valkotaulumaalilla, sillä kalusteiden mukana luokasta poistettiin vanhat liitu- ja valkotaulut sekä pehmustetut ripustustaulut. Kalusteiden ja laitteiden tilaukset tehtiin pääosin keväällä 2015, jotta luokka saataisiin käyttöön mahdollisimman pian syyslukukaudella. Tiimeihin kutsuttiin avoimesti kaikkia opettajia ja koko opettajakunta pidettiin ajan tasalla sisäisen tiedotusjärjestelmän välityksellä. Opiskelijoille hankkeen etenemisestä kerrottiin ryhmänohjauksissa ja opiskelijakunnan hallituksen kokouksissa.
Kesän ja alkusyksyn 2015 aikana luokkaan tehtiin tarvittavat pintojen siistimiset, verhokiskojen asennukset, valkotauluseinien maalaukset ja sähkötyöt. Flotex-lattianpäällyste asennettiin ja opettajat ompelivat ja ripustivat ikkuna- ja väliverhot. Iskun kalusteet, käytetyt kalusteet ja Finn-Pehmexillä tilaustyönä teetetyt vaahtomuovipatjat ja -kuutiot sekä eteisen matto vietiin paikoilleen. Näytöt asennettiin. Luokka otettiin käyttöön syyslukukauden puolella.
Lukuvuosien 2015-16 ja 2016-17 aikana Älylataamo on ollut osittain varattuina tietyille kursseille, osittain varattavissa yksittäisille oppitunneille ja osittain opiskelijoiden vapaasti käytettävissä. Opettajien palaverit ja opettajainkokoukset  sekä erilaiset koulutustilanteet siirrettiin opettajainhuoneesta Älylataamoon. Syksyllä 2016 opettajat kokoontuivat pedagogiseen työpajaan keräämään kokemuksia Älylataamon käytöstä ja ideoimaan uusia mahdollisuuksia käyttää sitä itse kunkin oppiaineessa.
Käyttökokemukset osoittivat ajan mittaan, että lisämukavuutta kaivattiin, joten Älylataamoon hankittiin huopia ja tyynyjä, joiden päällysteet ommeltiin ikkunaverhojen kankaasta rauhallisen värimaailman säilyttämiseksi. Keväällä 2016 tilattiin lisää päällystettyjä vaahtomuovipatjoja ja -kuutioita, sillä ne osoittautuivat niin suosituiksi, että opiskelijat raahasivat eteiseen tarkoitetut patjat luokan puolelle. Jo ensimmäisenä syksynä suureen näyttöön liitetty pienikokoinen tietokone, jonka näyttönä iso älynäyttö toimi, kärsi siirtelystä ja ehkä myös osaamattomasta käytöstä ja korvattiin tavallisella läppärillä.
Keväällä 2017 huopia ostettiin lisää. Samoin kevätlukukaudella 2017 luokkaan hankittiin PlayStation-pelikonsoli ja kaiuttimet äänentoiston parantamiseksi. Näiden hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen pyydettiin mukaan vapaaehtoisia peleistä ja teknologiasta kiinnostuneita opiskelijoita. Valkotauluseinien maalauksen uusiminen tapahtuu vielä keväällä 2017.
Älylataamon käyttökokemuksia kerättiin käyttöönotosta alkaen eri kursseilla, ja syyslukukaudella 2016 pidettiin opettajien työpaja, jossa kerättiin kokemuksia Älylataamosta ja ideoitiin sen käyttöä eri oppiaineissa. Keväällä 2017 tehtiin kaikille opiskelijoile ja opettajille tarkoitetut kyselyt. Niiden ja työpajoissa sekä erilaisissa keskusteluissa esiin tulleiden kokemusten perusteella hanke esitellään Oppimaisema-festivaaleilla toukokuussa 2017.
Savonlinnan kristillisen opiston suomea opiskeleva maahanmuuttajaryhmä opettajineen vierailulla Lyseolla

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Älylataamon aktiivikäyttöä

Älylataamoon on tehty tänä lukuvuonna vielä muutamia hankintoja. Koska sohvan virkaa toimittavat patjat osoittautuivat suosituiksi oleskelupaikoiksi, hankimme niitä syksyn alussa muutamia lisää. Huovat ja tyynyt ovat myös olleet kovassa käytössä, ja niitä myös vaeltelee ympäri koulua, joten huopia on hankittu uusi erä. Opiskelijat ovat niitä myös toivoneet.

Joillekin hankinnoille on vielä tarve: Älyeteinen on hiukan kolkko ja myös viileä tila, joten jos muiden kulujen jälkeen rahaa riittää, sen viihtyisyyttä pyritään lisäämään. Luokan valkotaulumaalilla maalatut seinät kaipaavat vielä uusintakäsittelyä.

Vesivahinko toisaalla koulussa aiheutti sen, että allekirjoittanut piti syksyllä useita kursseja pelkästään Älylataamossa. Omaan luokkaan paluun jälkeenkin olen pitänyt vähintään yhden kurssin jokaisessa jaksossa Älylataamossa. Kokemukseni on, että viihtyisä tila tekee opiskelusta mukavampaa sekä opettajalle että opiskelijoille, mutta oppituntiin pitää suhtautua eri tavalla kuin ennen. Jos aikoo pitää "perinteisen oppitunnin", niin siihen perinteinen luokka sopinee paremmin. Sanoisin kuitenkin, että jos opettaja rohkenee heittää korkkarit nurkkaan ja kömpiä opiskelijoiden viereen sohvalle juttelemaan tekeillä olevasta työstä, niin se palkitsee molempia.

Olen kerännyt kursseillani palautetta, jossa yhtenä kysymyksenä on ollut tilan vaikutus opiskeluun. Olemme myös toteuttaneet Älylataamo-kyselyn sekä opiskelijoille että opettajille. Näiden tuloksista kuulette pian.

Tässä pari kuvaa oppitunnista, jolla keskusteltiin suomea opiskelevien maahanmuuttajien kanssa työelämän kysymyksistä:



maanantai 5. syyskuuta 2016

Voit(olla) paras oppija! -hankkeen alkusanat


Tervetuloa tänne Savonlinnan lyseon lukion hankeblogiin taas uuden äärelle. Tässä ollaan: edellisen Älylataamo-hankkeen tullessa pian päätökseen uutta siementä jo kylvetään hyvissä ajoin ennen talvipakkasten tuloa.

Aloitetaan!


Lyseon lukion kaikille toimijoille yhteisen, nyt käynnistyvän Voit(olla) paras oppija -hankkeen nimi itsessään jo viittaa siihen, että kyseessä on sekä oppimisen mahdollisuus (voit olla paras oppija) että kilpailullinen tavoite (voitolla paras oppija). Tässä hankkeessa siis kaikki oppivat; kuka tai ketkä parhaiten – riippuu tietenkin osanottajista. Tulos nähdään viimeistään hankkeen päättyessä! Tavoitteena tietenkin on, että hankkeessamme voittaa koko yhteisö. 

Opetushallitus myönsi 30.6.2016 päivätyssä päätöksessään Voit(olla) paras oppija -hankkeeseemme valtionavustusta, joka mahdollistaa lukiollemme erilaisia investointeja innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämiseen seuraavan kahden vuoden aikana. Innovatiivisia oppimisympäristöjä ovat hankkeessamme sähköiset pelialustat, joita hyödynnetään oppimisen ja arvioinnin välineenä, ja sitten myös kirjastotila, jota uudistetaan ja laajennetaan uudentyyppiseen käyttöön oppimistilana.

Hankeideamme on

luoda konkreettinen, pedagoginen malli, jolla edistetään oppimista ja arviointia pelillistämisen keinoin hyödyntämällä valmiita pelialustoja nykyaikaisessa oppimisympäristössä.

Idea perustuu kahteen käytännössä todettuun tarpeeseen, joista

ensimmäinen tarve on kehittää opiskelijalähtöistä, yhteistoiminnallista ja LOPSin
henkeä toteuttavaa oppimis- ja arviointimenetelmää, jonka tulokset on
todennettavissa heti.

Toinen tarve on uudistaa koulun olemassa olevia tiloja entistä yhteisöllisimmiksi ja nykyisiä opetustyön käyttötarpeita paremmin palveleviksi oppimistiloiksi, joissa kaikki viihtyvät.

Hankkeemme tavoitteina uuden lukion opetussuunnitelman (LOPS) ohjaamana on

1)     kehittää opiskelijalähtöisesti pelien avulla laadukasta oppimisen menetelmää, johon opiskelijat voivat itse vaikuttaa
2)     kehittää lukiossamme aktiivista, oppiainerajat rikkovaa, yhteisöllistä ja avointa toimintakulttuuria opiskelijoiden, opettajien ja kaikkien yhteisön jäsenten välillä
3)     monipuolistaa oppimisen arviointia ja ottaa käyttöön uusia arviointitapoja sekä parantaa opiskelijoiden omia arviointitaitoja
4)     edistää opiskelijoiden tietoteknisiä taitoja tutulla, mielekkäällä tavalla
5)     tarjota virikkeellinen, luovuutta ja yhteistoiminnallisuutta edistävä oppimisympäristö, jossa huomioidaan ekologiset ja kestävän elämäntavan periaatteet.

Hankkeen tarkoituksena on 

-    kannustaa opiskelijoita ja opettajia yhteisölliseen aktiivisuuteen, tutkivaan oppimiseen,
    monenlaisen osaamisen jakamiseen ja tietoteknisten taitojen edistämiseen
-    saada tehdystä työstä konkreettista palautetta ja kehittää hankkeen myötä syntyneitä 
    ideoita edelleen
-   tuoda iloa ja lisätä hyvinvointia.

Miten hanke toteutetaan?

Kaksiosainen hanke aloitetaan monikäyttöisen ja viihtyisän tilan rakentamisella ja sisustamisella. Rahaa voidaan käyttää sekä pieneen remonttiin että kalusteisiin ja laitteisiin. Muutostöitä on tarkoitus tehdä kirjastossa ja sen lähiympäristössä, ja kaikki ideat ovat tervetulleita. Myös käytännön toteutuksessa tarvitaan ihmisiä, jotka haluavat tehdä esimerkiksi sisustukseen liittyviä asioita.

Toinen osa hankkeesta liittyy opetuksen, oppimisen ja arvioinnin kehittämiseen. Siinä on tarkoitus kokeilla pelien tekemistä ja pelaamista osana opiskelua. Ainakin alussa käytetään valmiita ohjelmia tai pelialustoja. Vapaaehtoisia kutsutaan osallistumaan myös tämän osion suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelijoille, jotka toimivat vertaisohjaajina peliprojekteissa, voidaan maksaa palkkioita hankerahoista.

Se, mitä lopulta tehdään ja miten, on meidän kaikkien omissa kätösissämme. Sinun ja minun.


***


Hankkeesta käytävillä kuultua…              Kannustuksen sana…

- Vähän kyllä kuulostaa pelottavalta.                              
                                                                  - Aluksi ehkä, mutta ei lopulta ole.

- Ei miulla ole aikaa.
      
                                                                 - Ei miullakaan aina ole. Mutta jos ei nyt, niin
                                                                   myöhemminkin voi tulla mukaan. Oma kiinnostus toki 
                                                                   ratkaisee.

- Mitä se vaatii?                                     
            - Juuri sen verran kuin itse haluat; saattaa antaa paljon enemmän.

- Miten pitkäksi aikaa siihen pitää sitoutua?  
                
                                                                - Vain siihen asti kuin lupaat kerrallaan. Joskus viisi
                                                                  minuuttiakin voi olla merkityksellinen. Oikeasti!


- Ei toi onnistu.                                                               
                                                                - Kokeillaan kuitenkin ensin. Jos menee mönkään, niin 
                                                                  tehdään sitten toisella tavalla. Mönkä on yleensä hyvä 
                                                                  opettaja.


- Vähän saattaisi kiinnostaa.                                           
                                                               - Kiva, tule kaveriksi katselemaan ja
                                                                 kuuntelemaan. Päätät sitten.


- Kuka sitä hanketta vetää?                    - Koulun opettajat ja opiskelijat yhdessä.
                                                                  Vetovastuu vaihtelee, mutta Ismo, Virpi ja
                                                                  Anita ovat ainakin näin alussa yhteyshenkilöinä.

- Me halutaan tulla mukaan ja osallistutaan
 ihan kaikkeen – tarvitseeko vielä laittaa 
Wilma-viesti vai riittääkö suullinen ilmoitus?
                                       
                                                                - Paras tapa ainakin näin alussa on kertoa
                                                                  asiasta suullisesti ja vielä Wilma-viestitse,
                                                                  jotta muistamme varmasti myöhemmin
                                                                  informoida palavereista ja hankeasioista
                                                                  kaikkia niitä, jotka ovat lennosta 
                                                                  ilmoittautuneet mukaan sanalla 'me'.                                                                                                   
***

Ensimmäinen opiskelijoille ja opettajille yhteinen hankepalaveri on maanantaina 5.9.2016 klo 9.30 opettajainhuoneessa. Tule mukaan työryhmään ideoimaan uutta ja vaikuttamaan koulun toimintaan!

Paikoillanne, valmiit, nyt mennään - voittoa kohti! 


Kiitos OPH!

maanantai 16. toukokuuta 2016

Pitkin kevättä Älylataamossa

Muutama kuukausi Älylataamon käyttöä on takana ja on taas aika kertoilla kuulumisia. Ihan valmis tila ei ole vieläkään. Sähkötyöt (mm. lisää pistorasioita) saatiin tehtyä huhtikuussa, ja Älyeteisen puoli odottaa vielä mm. kuviksen kursseilla työn alla olevaa taideteosta seinälleen. Käyttöä nämä viimeiset säädöt eivät ole estäneet.  Olemme mm. siirtäneet opettajainkokoukset Älylataamoon, koska se on kätevä ja viihtyisä tila siihenkin tarkoitukseen.

Opettajan näkökulmasta

Tilan käyttöidea on, että se on varattavissa oppitunneille joko tunti kerrallaan tai jakson ajaksi. Tunnustan käyttäneeni nopeimman varaajan taktiikkaa ja varanneeni kolmelle kurssilleni Älylataamon koko jaksoon. Opetan siellä pakollisia kursseja uskontoa ja filosofiaa eli ihan tavallisia kursseja. Tässä siis vastaus kysymykseen, millaisiin tunteihin tila sopii. Minusta kaikenlaisiin. Ei tarvitse olla erityinen ryhmätyötunti, vaikka varmasti ryhmätyöskentelyyn luokka on erityisen sopiva.

Opettajana koen, että oppituntitilanne Älylataamossa on tavallista luokkaa rennompi ja epämuodollisempi ja välimatka opettajan ja opiskelijan välillä on pienempi. Tila on samankokoinen kuin muut luokat (+ eteisen puoli), ja istumapaikkoja on tarvittaessa enemmänkin kuin tavallisessa luokassa, mutta eron tekee se, että opiskelijat hakevat vapaasti paikkansa luokassa ja siirtelevät huonekaluja mielensä mukaan.

Iso ero on myös se, että opettajan pöytää ei ole. Siksi joko seison luokan edessä ilman pöydän ja tekniikan taakse piiloutumista tai otan tuolin luokan eteen. Opiskelijat voivat istua ryhmittäin naamatusten keskenään, mutta käytännössä tunneilla joka kerta näytetään jotain isolta kosketusnäytöltä tai kirjoitellaan valkotauluseinälle, joten istumasuunta on ainakin silloin tauluun päin.  Näkyvyys- tai kuuluvuusongelmaa ei ole, koska opiskelijat eivät ole riveissä toistensa takana. Saatan myös seisoa korkean pöydän ääressä jossain muualla luokassa tai istua sohvalla opiskelijoiden vieressä tai kierrellä pitkin luokkaa.


Opiskelijoiden näkökulmasta

Opiskelijoiden ajatuksia on luettavissa tämän blogin aikaisemmista teksteistä ja meidän koulun mediaryhmän blogista. Tässä linkki kolmeen Älylataamoa käsittelevään tekstiin: http://savonlinnanlyseo.blogspot.fi/search/label/%C3%A4lylataamo

Kuten mediaryhmän viimeisimmästä tekstistä ja jo sen otsikosta näkyy, opiskelijat ovat ottaneet Älylataamon mukavasti käyttöönsä. Varsinaisen luokan lisäksi myös Älyeteisen puolella, jossa on patjasohva, pöytiä ja tuoleja, on melkein aina opiskelijoita joko lepäämässä, läksyjä tekemässä tai muuten vaan roikkumassa.


Hyvin toimivaa

Minun kokemukseni mukaan seuraavat asiat toimivat Älylataamossa ja -eteisessä hyvin:
- lattiapinnoite vaimentaa kaiun ja tekee tilasta miellyttävän, ja muutenkin luokka on kaunis ja viihtyisä verrattuna tavallisiin luokkiin
- kalusteita on varsin helppo siirrellä
- sohvina toimivat patjat ovat opiskelijoille mieluisia oleskelupaikkoja niin oppitunneilla kuin vapaa-aikanakin
- isoa kosketusnäyttöä on helppo käyttää, kun siinä on läppäri kiinni; alkuperäinen ajatus siitä, että näytössä on kiinni pikkuruinen tietokone, jolloin näyttöä voidaan siirrellä, ei osoittautunut toimivaksi
- kosketusnäyttö ja runsaasti kirjoituspintaa seinillä on hyvä yhdistelmä

Kehitettävää

Seuraavissa asioissa olisi vielä työstämistä:
- kaksi pienempää näyttöä ovat vajaakäytöllä
- tilanjakajaverhoja ei käytetä kovin paljon
- seisomakorkuisia pöytiä käytetään vähemmän kuin olisi suotavaa
- valkotaulumaalilla maalatut seinät ovat sen verran epätasaisia, että tussijälkien pyyhkiminen on työlästä, seinät vaativat hiomisen ja uudelleen maalaamisen
- useampien eri oppiaineiden tuntien pitämisestä luokassa tarvitaan kokemuksia
- pedagogisten ideoiden vaihtaminen opettajien kesken on tarpeen
- luokan ja erityisesti Älyeteisen viihtyisyyttä voi vielä lisätä pienillä hankinnoilla (esimerkiksi lamppu, tyynyjä, huopia, pelejä, taidetta, viherkasveja...)

tiistai 5. tammikuuta 2016

Maantieteen opiskelijoiden mielipiteitä Älylataamosta

Maantieteen 1. kurssin loputtua opiskelijoilta kysyttiin mielipiteitä opiskelusta Älylataamosta. Koska alkuosa kurssista oli käyty tavallisessa luokassa, oli hyvä tilaisuus pyytää opiskelijoita vertailemaan tiloja opiskelun kannalta.
Kyselyyn vastasi 15 kurssin 21 opiskelijasta. Ohessa kyselyn tuloksia.







 
Normaali luokka
En osaa sanoa
Älylataamo
Vastanneet
Kysymys
n
%
n
%
n
%
n
%
Kumpi oli parempi opiskelupaikka mielestäsi
5
33,3
1
6,7
9
60
15/15
100




Perustele vastauksesi


Normaali luokassa hyvä, kun aina pääsee samalle paikalle, mutta älylataamossa pitää aina kiirehtiä hyvälle paikalle pistorasian lähelle. Toisaalta on mukavaa istua pehmeillä sohvilla välillä ja luokka on sisustukseltakin kiva.


Mielestäni normaali luokassa opiskelu sujui paremmin. Siellä jaksoi keskittyä tuntiin paremmin. Älylataamo oli kyllä mukavaa vaihtelua ja viimeiset tunnit siellä sujui ihan hyvin! Mutta opiskelun kannalta parempi oli normaali luokka, jossa oli parempi opiskella ja kirjoittaa muistiinpanoja.


Ei ollut synkeät työtilat kuin luokassa, opetus oli paljon konkreettisempaa, istuimet olivat mukavampia.


Älylatamossa oli mukava ja rento olla sekä se on hyvää vaihtelua. Se suuri näyttö on tuohon käyttöön melko hyvä, koska siinä pystyi kuvaamaan hyvin lähes kaikki tilanteet. Silti tavallinenkin luokka on ihan hyvä.


Siellä oli parempi istua ja tehdä hommia, koska koneen sai pulpetille. Älylataamo oli kuitenkin viihtyisämpi.


Täällä on mukavampi istua ja töiden tekeminen on mukavampaa.


Älylataamossa pystyi keskittymään paremmin.


Älylataamossa oli mielestäni rennompi tunnelma, sillä se ei ole normaali luokkahuone.


Oppiminen innosti siellä jotenkin enemmän. Sai olla rennommin.


Älylataamossa oli mukavampi työskennellä, siellä oli helpompi seurata opetusta isolta kosketusnäytönltä ja työskennellä yhdessä muiden kanssa. Lisäksi siellä olevilla sohvilla oli mukavampaa istua.


Älylataamo oli mielestäni kivempi, koska se oli ns. "luovempi" ympäristö, koska itseäni ainakin häiritsee olla koko ajan paikallaan. Jos muut ihmiset sallivat älylataamossa saattaa vaikka maata sohvalla tai seisoa pöydän ääressä jos ei jaksa enää istua paikallaan. Älytaulut soveltuvat mielestäni paremmin sähköiseen opetukseen kuin luokkien valkokankaat.


Minusta tuntuu, että alylataamossa tulle tehhyä kaikenlaista muuta ja en välttämättä voi osallistua opetukseen niin hyvin kuin normaalissa luokassa.


Älylataamossa opiskelu oli rennonpaa kuin luokassa. Jaksoin myös keskittyä paremmin älylataamossa.


Mielestäni älylataamossa oli hankalampi keskittyä


Normaalissa luokassa oli parempi istua ja työympäristö oli parempi. Oli myös helpompi keskittyä normaalissa luokassa.