Voit(olla) paras oppija! -hankkeen alkusanat

Tervetuloa tänne Savonlinnan lyseon lukion hankeblogiin taas uuden äärelle. Tässä ollaan: edellisen Älylataamo-hankkeen tullessa pian päätökseen uutta siementä jo kylvetään hyvissä ajoin ennen talvipakkasten tuloa.

Aloitetaan!

Lyseon lukion kaikille toimijoille yhteisen, nyt käynnistyvän Voit(olla) paras oppija -hankkeen nimi itsessään jo viittaa siihen, että kyseessä on sekä oppimisen mahdollisuus (voit olla paras oppija) että kilpailullinen tavoite (voitolla paras oppija). Tässä hankkeessa siis kaikki oppivat; kuka tai ketkä parhaiten – riippuu tietenkin osanottajista. Tulos nähdään viimeistään hankkeen päättyessä! Tavoitteena tietenkin on, että hankkeessamme voittaa koko yhteisö. 

Opetushallitus myönsi 30.6.2016 päivätyssä päätöksessään Voit(olla) paras oppija -hankkeeseemme valtionavustusta, joka mahdollistaa lukiollemme erilaisia investointeja innovatiivisten oppimisympäristöjen edistämiseen seuraavan kahden vuoden aikana. Innovatiivisia oppimisympäristöjä ovat hankkeessamme sähköiset pelialustat, joita hyödynnetään oppimisen ja arvioinnin välineenä, ja sitten myös kirjastotila, jota uudistetaan ja laajennetaan uudentyyppiseen käyttöön oppimistilana.

Hankeideamme on

luoda konkreettinen, pedagoginen malli, jolla edistetään oppimista ja arviointia pelillistämisen keinoin hyödyntämällä valmiita pelialustoja nykyaikaisessa oppimisympäristössä.

Idea perustuu kahteen käytännössä todettuun tarpeeseen, joista

ensimmäinen tarve on kehittää opiskelijalähtöistä, yhteistoiminnallista ja LOPSin

henkeä toteuttavaa oppimis- ja arviointimenetelmää, jonka tulokset on

todennettavissa heti.

Toinen tarve on uudistaa koulun olemassa olevia tiloja entistä yhteisöllisimmiksi ja nykyisiä opetustyön käyttötarpeita paremmin palveleviksi oppimistiloiksi, joissa kaikki viihtyvät.

Hankkeemme tavoitteina uuden lukion opetussuunnitelman (LOPS) ohjaamana on

1)     kehittää opiskelijalähtöisesti pelien avulla laadukasta oppimisen menetelmää, johon opiskelijat voivat itse vaikuttaa

2)     kehittää lukiossamme aktiivista, oppiainerajat rikkovaa, yhteisöllistä ja avointa toimintakulttuuria opiskelijoiden, opettajien ja kaikkien yhteisön jäsenten välillä

3)     monipuolistaa oppimisen arviointia ja ottaa käyttöön uusia arviointitapoja sekä parantaa opiskelijoiden omia arviointitaitoja

4)     edistää opiskelijoiden tietoteknisiä taitoja tutulla, mielekkäällä tavalla

5)     tarjota virikkeellinen, luovuutta ja yhteistoiminnallisuutta edistävä oppimisympäristö, jossa huomioidaan ekologiset ja kestävän elämäntavan periaatteet.

Hankkeen tarkoituksena on 

-    kannustaa opiskelijoita ja opettajia yhteisölliseen aktiivisuuteen, tutkivaan oppimiseen,
    monenlaisen osaamisen jakamiseen ja tietoteknisten taitojen edistämiseen
-    saada tehdystä työstä konkreettista palautetta ja kehittää hankkeen myötä syntyneitä 
    ideoita edelleen
-   tuoda iloa ja lisätä hyvinvointia.

Miten hanke toteutetaan?

Kaksiosainen hanke aloitetaan monikäyttöisen ja viihtyisän tilan rakentamisella ja sisustamisella. Rahaa voidaan käyttää sekä pieneen remonttiin että kalusteisiin ja laitteisiin. Muutostöitä on tarkoitus tehdä kirjastossa ja sen lähiympäristössä, ja kaikki ideat ovat tervetulleita. Myös käytännön toteutuksessa tarvitaan ihmisiä, jotka haluavat tehdä esimerkiksi sisustukseen liittyviä asioita.

Toinen osa hankkeesta liittyy opetuksen, oppimisen ja arvioinnin kehittämiseen. Siinä on tarkoitus kokeilla pelien tekemistä ja pelaamista osana opiskelua. Ainakin alussa käytetään valmiita ohjelmia tai pelialustoja. Vapaaehtoisia kutsutaan osallistumaan myös tämän osion suunnitteluun ja toteutukseen. Opiskelijoille, jotka toimivat vertaisohjaajina peliprojekteissa, voidaan maksaa palkkioita hankerahoista.

Se, mitä lopulta tehdään ja miten, on meidän kaikkien omissa kätösissämme. Sinun ja minun.

***

Hankkeesta käytävillä kuultua…              Kannustuksen sana…

- Vähän kyllä kuulostaa pelottavalta.                              
                                                                  - Aluksi ehkä, mutta ei lopulta ole.

- Ei miulla ole aikaa.
      
                                                                 - Ei miullakaan aina ole. Mutta jos ei nyt, niin
                                                                   myöhemminkin voi tulla mukaan. Oma kiinnostus toki 
                                                                   ratkaisee.

- Mitä se vaatii?                                     
            - Juuri sen verran kuin itse haluat; saattaa antaa paljon enemmän.

- Miten pitkäksi aikaa siihen pitää sitoutua?  
                
                                                                - Vain siihen asti kuin lupaat kerrallaan. Joskus viisi
                                                                  minuuttiakin voi olla merkityksellinen. Oikeasti!

- Ei toi onnistu.                                                               
                                                                - Kokeillaan kuitenkin ensin. Jos menee mönkään, niin 
                                                                  tehdään sitten toisella tavalla. Mönkä on yleensä hyvä 
                                                                  opettaja.

- Vähän saattaisi kiinnostaa.                                           
                                                               - Kiva, tule kaveriksi katselemaan ja
                                                                 kuuntelemaan. Päätät sitten.

- Kuka sitä hanketta vetää?                    - Koulun opettajat ja opiskelijat yhdessä.
                                                                  Vetovastuu vaihtelee, mutta Ismo, Virpi ja
                                                                  Anita ovat ainakin näin alussa yhteyshenkilöinä.

- Me halutaan tulla mukaan ja osallistutaan
 ihan kaikkeen – tarvitseeko vielä laittaa 
Wilma-viesti vai riittääkö suullinen ilmoitus?
                                       
                                                                - Paras tapa ainakin näin alussa on kertoa

                                                                  asiasta suullisesti ja vielä Wilma-viestitse,

                                                                  jotta muistamme varmasti myöhemmin
                                                                  informoida palavereista ja hankeasioista
                                                                  kaikkia niitä, jotka ovat lennosta 
                                                                  ilmoittautuneet mukaan sanalla 'me'.                                                                                                   

***

Ensimmäinen opiskelijoille ja opettajille yhteinen hankepalaveri on maanantaina 5.9.2016 klo 9.30 opettajainhuoneessa. Tule mukaan työryhmään ideoimaan uutta ja vaikuttamaan koulun toimintaan!

Paikoillanne, valmiit, nyt mennään - voittoa kohti! 

Kiitos OPH!

Pitkin kevättä Älylataamossa

Muutama kuukausi Älylataamon käyttöä on takana ja on taas aika kertoilla kuulumisia. Ihan valmis tila ei ole vieläkään. Sähkötyöt (mm. lisää pistorasioita) saatiin tehtyä huhtikuussa, ja Älyeteisen puoli odottaa vielä mm. kuviksen kursseilla työn alla olevaa taideteosta seinälleen. Käyttöä nämä viimeiset säädöt eivät ole estäneet.  Olemme mm. siirtäneet opettajainkokoukset Älylataamoon, koska se on kätevä ja viihtyisä tila siihenkin tarkoitukseen.

Opettajan näkökulmasta

Tilan käyttöidea on, että se on varattavissa oppitunneille joko tunti kerrallaan tai jakson ajaksi. Tunnustan käyttäneeni nopeimman varaajan taktiikkaa ja varanneeni kolmelle kurssilleni Älylataamon koko jaksoon. Opetan siellä pakollisia kursseja uskontoa ja filosofiaa eli ihan tavallisia kursseja. Tässä siis vastaus kysymykseen, millaisiin tunteihin tila sopii. Minusta kaikenlaisiin. Ei tarvitse olla erityinen ryhmätyötunti, vaikka varmasti ryhmätyöskentelyyn luokka on erityisen sopiva.

Opettajana koen, että oppituntitilanne Älylataamossa on tavallista luokkaa rennompi ja epämuodollisempi ja välimatka opettajan ja opiskelijan välillä on pienempi. Tila on samankokoinen kuin muut luokat (+ eteisen puoli), ja istumapaikkoja on tarvittaessa enemmänkin kuin tavallisessa luokassa, mutta eron tekee se, että opiskelijat hakevat vapaasti paikkansa luokassa ja siirtelevät huonekaluja mielensä mukaan.

Iso ero on myös se, että opettajan pöytää ei ole. Siksi joko seison luokan edessä ilman pöydän ja tekniikan taakse piiloutumista tai otan tuolin luokan eteen. Opiskelijat voivat istua ryhmittäin naamatusten keskenään, mutta käytännössä tunneilla joka kerta näytetään jotain isolta kosketusnäytöltä tai kirjoitellaan valkotauluseinälle, joten istumasuunta on ainakin silloin tauluun päin.  Näkyvyys- tai kuuluvuusongelmaa ei ole, koska opiskelijat eivät ole riveissä toistensa takana. Saatan myös seisoa korkean pöydän ääressä jossain muualla luokassa tai istua sohvalla opiskelijoiden vieressä tai kierrellä pitkin luokkaa.

Opiskelijoiden näkökulmasta

Opiskelijoiden ajatuksia on luettavissa tämän blogin aikaisemmista teksteistä ja meidän koulun mediaryhmän blogista. Tässä linkki kolmeen Älylataamoa käsittelevään tekstiin: http://savonlinnanlyseo.blogspot.fi/search/label/%C3%A4lylataamo

Kuten mediaryhmän viimeisimmästä tekstistä ja jo sen otsikosta näkyy, opiskelijat ovat ottaneet Älylataamon mukavasti käyttöönsä. Varsinaisen luokan lisäksi myös Älyeteisen puolella, jossa on patjasohva, pöytiä ja tuoleja, on melkein aina opiskelijoita joko lepäämässä, läksyjä tekemässä tai muuten vaan roikkumassa.

Hyvin toimivaa

Minun kokemukseni mukaan seuraavat asiat toimivat Älylataamossa ja -eteisessä hyvin:

- lattiapinnoite vaimentaa kaiun ja tekee tilasta miellyttävän, ja muutenkin luokka on kaunis ja viihtyisä verrattuna tavallisiin luokkiin

- kalusteita on varsin helppo siirrellä

- sohvina toimivat patjat ovat opiskelijoille mieluisia oleskelupaikkoja niin oppitunneilla kuin vapaa-aikanakin

- isoa kosketusnäyttöä on helppo käyttää, kun siinä on läppäri kiinni; alkuperäinen ajatus siitä, että näytössä on kiinni pikkuruinen tietokone, jolloin näyttöä voidaan siirrellä, ei osoittautunut toimivaksi

- kosketusnäyttö ja runsaasti kirjoituspintaa seinillä on hyvä yhdistelmä

Kehitettävää

Seuraavissa asioissa olisi vielä työstämistä:

- kaksi pienempää näyttöä ovat vajaakäytöllä

- tilanjakajaverhoja ei käytetä kovin paljon

- seisomakorkuisia pöytiä käytetään vähemmän kuin olisi suotavaa

- valkotaulumaalilla maalatut seinät ovat sen verran epätasaisia, että tussijälkien pyyhkiminen on työlästä, seinät vaativat hiomisen ja uudelleen maalaamisen

- useampien eri oppiaineiden tuntien pitämisestä luokassa tarvitaan kokemuksia

- pedagogisten ideoiden vaihtaminen opettajien kesken on tarpeen
- luokan ja erityisesti Älyeteisen viihtyisyyttä voi vielä lisätä pienillä hankinnoilla (esimerkiksi lamppu, tyynyjä, huopia, pelejä, taidetta, viherkasveja...)

Maantieteen opiskelijoiden mielipiteitä Älylataamosta

Maantieteen 1. kurssin loputtua opiskelijoilta kysyttiin mielipiteitä opiskelusta Älylataamosta. Koska alkuosa kurssista oli käyty tavallisessa luokassa, oli hyvä tilaisuus pyytää opiskelijoita vertailemaan tiloja opiskelun kannalta.
Kyselyyn vastasi 15 kurssin 21 opiskelijasta. Ohessa kyselyn tuloksia.

	Normaali luokka		En osaa sanoa		Älylataamo		Vastanneet
Kysymys	n	%	n	%	n	%	n	%
Kumpi oli parempi opiskelupaikka mielestäsi	5	33,3	1	6,7	9	60	15/15	100

Perustele vastauksesi

Normaali luokassa hyvä, kun aina pääsee samalle paikalle, mutta älylataamossa pitää aina kiirehtiä hyvälle paikalle pistorasian lähelle. Toisaalta on mukavaa istua pehmeillä sohvilla välillä ja luokka on sisustukseltakin kiva.

Mielestäni normaali luokassa opiskelu sujui paremmin. Siellä jaksoi keskittyä tuntiin paremmin. Älylataamo oli kyllä mukavaa vaihtelua ja viimeiset tunnit siellä sujui ihan hyvin! Mutta opiskelun kannalta parempi oli normaali luokka, jossa oli parempi opiskella ja kirjoittaa muistiinpanoja.

Ei ollut synkeät työtilat kuin luokassa, opetus oli paljon konkreettisempaa, istuimet olivat mukavampia.

Älylatamossa oli mukava ja rento olla sekä se on hyvää vaihtelua. Se suuri näyttö on tuohon käyttöön melko hyvä, koska siinä pystyi kuvaamaan hyvin lähes kaikki tilanteet. Silti tavallinenkin luokka on ihan hyvä.

Siellä oli parempi istua ja tehdä hommia, koska koneen sai pulpetille. Älylataamo oli kuitenkin viihtyisämpi.

Täällä on mukavampi istua ja töiden tekeminen on mukavampaa.

Älylataamossa pystyi keskittymään paremmin.

Älylataamossa oli mielestäni rennompi tunnelma, sillä se ei ole normaali luokkahuone.

Oppiminen innosti siellä jotenkin enemmän. Sai olla rennommin.

Älylataamossa oli mukavampi työskennellä, siellä oli helpompi seurata opetusta isolta kosketusnäytönltä ja työskennellä yhdessä muiden kanssa. Lisäksi siellä olevilla sohvilla oli mukavampaa istua.

Älylataamo oli mielestäni kivempi, koska se oli ns. "luovempi" ympäristö, koska itseäni ainakin häiritsee olla koko ajan paikallaan. Jos muut ihmiset sallivat älylataamossa saattaa vaikka maata sohvalla tai seisoa pöydän ääressä jos ei jaksa enää istua paikallaan. Älytaulut soveltuvat mielestäni paremmin sähköiseen opetukseen kuin luokkien valkokankaat.

Minusta tuntuu, että alylataamossa tulle tehhyä kaikenlaista muuta ja en välttämättä voi osallistua opetukseen niin hyvin kuin normaalissa luokassa.

Älylataamossa opiskelu oli rennonpaa kuin luokassa. Jaksoin myös keskittyä paremmin älylataamossa.

Mielestäni älylataamossa oli hankalampi keskittyä

Normaalissa luokassa oli parempi istua ja työympäristö oli parempi. Oli myös helpompi keskittyä normaalissa luokassa.

Maantieteen ryhmän oppimispäiväkirjojen kommentteja Älylataamosta

GE01.2-ryhmä siirtyi opiskelemaan Älylataamoon kurssin loppupuolella. Opiskelijat pitivät kurssista oppimispäiväkirjaa. Tähän tekstiin on koottu kommentteja Älylataamosta opiskelijoiden oppimispäiväkirjoista. Kommentointiin ei ollut erikseen kehoitettu, vaan kaikki kommentit ovat opiskelijoiden spontaaneja huomoita Älylataamosta.

Tykkäsin Älylataamosta enemmän oppimisympäristönä kuin luokkahuoneesta, olivat sohvat sitten epäergonomisempia tai eivät. Siellä jaksoi keskittyä paremmin ja se oli mukavaa vaihtelua normaaleihin luokkahuoneisiin. Suuret kosketusnäyttötaulut ovat mielestäni parempia opetusvälineitä kuin luokissa käytetyt valkokankaat, mutta toki molemmissa on hyvät ja huonot puolet.

Tunti oli Älylataamossa joka on kivaa vaihtelua, koska voi istua sohvilla.

Pidettiin tunti tänään ensimmäistä kertaa älylataamossa. Itse pidin siitä. Siellä viihtyi paremmin ja jaksoi keskittyä paremmin kuin luokassa. Isolta kosketusnäytöltä oli parempi seurata opetusta. Piirrustukset auttavat minua tajuamaan asioita.

Älylataamo oli ympäristönä kivaa vaihtelua tavallisiin oppitunteihin, mutta pulpeteilla tietokonetta olisi ollut helpompi käyttää.

Opiskelimme älylataamossa, paikka oli hyvä ja hyvä paikka opiskella, hieman rennompaa menoa, mutta silti oppimista, mikä on hyvä juttu.

Ensimmäinen tunti Äly Lataamossa tuntui vähän levottomalta. Ei ole minusta hyvä pitää oppitunteja äly lataamossa. Toinen tunti äly lataamossa tuntui rauhallisemmalta.

Tunti pidettiin uudessa älylataamo-luokassa, jossa käytössämme oli uutta teknologiaa.

Älylataamossa opiskelu oli uudenlaista, mutta välillä tuntuu että siellä opiskelu on liiankin rentoa, ja keskittyminen opetukseen voi helposti mennä ohi.

Tunti älylataamossa oli kiva ja erilainen, mukavaa vaihtelua pelkkään luokassa istumiseen.

Uusi älylataamo luokka ja oppimisympäristön sekä Dropboxin käyttö tekivät kurssilla työskentelystä hieman erilaista ja mielenkiintoista. Tietyllä tavalla se myös helpotti oppimista.

Olimme ensimmäisen kerran älylataamossa, joka oli hyvä asia, koska opiskelu oli rennompaa

oli kiva olla älylataamossa, viihtyisämmät tilat ja paremmat tuolit. Pidin siitä että on taulu, jota ope koskee konkreettisesti ja että ope on siinä lähellä niin ainakin kuulee.

13. tunti 10.12.15 Vieläkin älylataamoa, joka on hyvä.

Tänään oli ensimmäinen tunti älylataamossa, hyvin suunniteltu ja todella kiva oleskelu -ja luokkatila.

Mukava oli taas istuskella pehmeillä sohvilla...